Ezekiel 17

Arvoitus

1Minulle tuli tämä Herran sana ja se kuului: 2"Ihmislapsi, esitä arvoitus ja lausu sananparsi Israelin heimolle 3ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Suuri kotka, suurisiipinen, pitkäsulkainen, täysihöyheninen, kirjava, tuli Libanonille ja otti latvuksen setripuusta. 4Hän taittoi siitä latvalehvän ja vei sen Kanaanin maahan, asetti sen kauppiaiden kaupunkiin.

5Hän otti siitä maasta taimen ja pani sen kylvöpeltoon. Hän otti sen ja istutti sen kuin pajun runsaan veden ääreen. 6Se versoi, ja siitä tuli rehevä viinipuu, matalakasvuinen. Sen oksien tuli kääntyä kotkaan päin ja sen juurten olla hänen allaan. Siitä tuli viinipuu. Se teki haaroja ja työnsi oksia.

7Mutta oli toinen suuri kotka, suurisiipinen, runsashöyheninen; ja katso, tämä viinipuu ojensi juurensa sitä kotkaa kohti ja työnsi oksansa siihen päin sen kasteltaviksi siitä penkereestä, johon se oli istutettu. 8Se oli istutettu hyvään peltoon runsaan veden ääreen, että se tekisi lehviä, kantaisi hedelmää ja tulisi ihanaksi viinipuuksi.

9Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Menestyyköhän se? Eiköhän kotka kisko ylös sen juuria ja raasta sen hedelmiä, niin että kaikki siitä versoneet lehdet kuivuvat ja puu kuivuu? Eikä tarvita suurta voimaa eikä paljoa väkeä sen nostamiseksi juuriltaan. 10Katso, se on istutettu – menestyyköhän se? Eikö se kuivu, kun siihen käy itätuuli, ja kuivu penkereessä, jossa se versoi?"

11Sitten minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului: 12"Sano kapinoivalle suvulle: Ettekö tiedä, mitä tämä tarkoittaa? Sano: Katso, Baabelin kuningas tuli Jerusalemiin, otti sen kuninkaan ja ruhtinaat ja vei heidät luokseen Baabeliin. 13Hän otti yhden kuninkaallisesta suvusta, teki hänen kanssaan liiton ja otti häneltä valan, mutta maan mahtavat hän vei mukanaan, 14että valtakunta tulisi vähäpätöiseksi eikä kohoaisi, että se pitäisi liittonsa ja liitto pysyisi. 15Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyykö se, pelastuuko se, joka tekee tällaista? Pelastuuko se, joka rikkoo liiton?

16Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sen kuninkaan asuinpaikalla, joka hänet kuninkaaksi teki, jonka valan hän on halpana pitänyt ja jonka liiton hän on rikkonut, sen luona, keskellä Baabelia, hänen on totisesti kuoltava. 17Mutta farao suurella sotajoukollaan ja paljolla väellään ei tee mitään hänen hyväkseen sodassa, kun luodaan valli ja rakennetaan saartovarusteet monien sielujen tuhoksi. 18Hän piti halpana valan ja rikkoi liiton. Katso, vaikka hän oli kättä lyönyt, hän teki kaiken tämän – hän ei pelastu.

19Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin valani, jonka hän piti halpana, ja liittoni, jonka hän rikkoi, annan tulla hänen päänsä päälle. 20Levitän verkkoni hänen ylitseen, ja hän takertuu pyydykseeni. Vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssaan hänen uskottomuudestaan, jota hän on osoittanut minua kohtaan. 21Kaikki hänen pakolaisensa kaikista hänen sotajoukoistaan kaatuvat miekkaan, ja jäljellejääneet hajotetaan kaikkiin tuuliin. Niin te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.

22Näin sanoo Herra, Herra: Mutta minä otan yhden latvuksen siitä korkeasta setripuusta ja istutan sen. Hennon latvalehvän minä siitä taitan ja istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle. 23Israelin vuoren korkeuteen sen istutan. Niin se kantaa lehviä ja tekee hedelmää, ja siitä tulee mahtava setri. Sen alla asuvat kaikki linnut, ja kaikki siivekkäät asuvat sen oksien varjossa. 24Kaikki metsän puut tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka teen korkean puun matalaksi ja matalan puun korkeaksi, tuoreen puun kuivaksi ja kuivan puun kukoistavaksi. Minä, Herra, Herra, olen puhunut ja sen teen."

Copyright information for FinSTLK2017